Vakka-Suomen eläinsuojeluyhdistys 10 vuotta!
Ajatus yhdistyksen perustamisesta syntyi, kun tunsin, ettei minkään olemassa olevan yhdistyksen toiminta keskittynyt Vakka-Suomen alueelle, vaikka tarvetta esimerkiksi kissaongelman puolesta mielestäni olisi ollut. Ensimmäinen yhdistyksen perustamiseen tähtäävä kokous pidettiin meillä, ja paikalla oli yllättävän paljon ihmisiä.
Heti alussa näkyi selkeästi, että suurin avun tarve oli nimenomaan kissojen kanssa. Oli yllätys, miten avoimesti ihmiset lopulta pyysivät apua vaikeissa tilanteissa. Olen vahvasti tekijä, ja tekemistä riitti. Puhelin soi paljon. Minulle yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä näkyi kissapopulaatioiden loukuttaminen. Niissä sai konkreettisesti auttaa eläimiä, ja usein vanhempia alueen ihmisiä. Samoin punaisena lankana pidin helppoa lähestyttävyyttä ja sitä, ettei apua pyytävää ihmistä tuomita. Teimme vahvasti yhteistyötä Dewi ry:n kanssa ja se oli hyvin antoisaa. Tärkeää oli olla esillä toiminta-alueella ja pyrkiä tavoittamaan mahdollisimman monta ihmistä. Tähän pyrimme esimerkiksi osallistumalla joulumyyjäisiin, ja järjestimme mm. jyrsijänäyttelyn. Näin henkilökohtaisesti hyvin tärkeänä myös sen, että ihmiset, jotka ovat aktiivisesti mukana tämän kaltaisessa toiminnassa, ovat myös aktiivisia puhumaan esille tulleista ongelmista ja mahdollisista lain puutteista. Pyrin itse aktiivisuuteen myös laajemmin, esimerkiksi soittelemalla ja kirjoittamalla sähköposteja aluehallintovirastoon ja eduskuntaan meidän alueellamme näkyvistä ongelmista.
Alussa yhdistyksellä ei ollut omaa puhelinta, vaan puhelut tulivat minun puhelimeeni. Yhdistyksen oman numeron saamisen jälkeenkin oma numeroni yhdistettiin yhdistykseen pitkään. Kun toiminta kasvoi, kasvoi tämä taakaksi minulle. Yhdistyksen perustamisen ja alun aikaan sain ensin yhden, ja sitten toisen lapseni. Vaikeinta yhdistyksen vapaaehtoisena olossa oli kiireelliset nopea toimimista vaativat puhelut, joissa on kyse eläimen akuutista hädästä. Yhdistyksen pyörittämisen haasteet ja asioiden delegointi oli toisenlaista kuin nykyään, kun Facebook-ryhmät ja WhatsApp-ringit ovat arkipäivää. Usein helpompaa, kuin soitella ihmisiä läpi, oli vain hoitaa nopeaa reagointia vaativat tilanteet suoraan itse. Onneksi ajat ovat muuttuneet.
Antoisinta itselle alkuvuosina oli ehdottomasti kissapopulaatioiden loukutukset, ja yhteistyön tekeminen ihmisten kanssa. Muiden yhdistysten ihmiset ja heiltä tullut konkreettinen tieto oli valtava voimavara. Samoin jokaisen apua hakeneen ihmisen kohtaaminen, ja etenkin vanhusten kohtaaminen. Osan kanssa yhteistyö jatkui vielä yhdistystoiminnasta pois jäämisen jälkeenkin. Arvostan todella korkealle kaikkia, jotka lähtevät hakemaan apua. On ilo, että yhdistys elää yhä ja voi hyvin, ja alueen ihmisillä on taho, josta apua voi pyytää. Toivon yhdistykselle pelkkää hyvää myös seuraavalle 10 vuodelle.
- Hilla Nummila
Toimin nyt toista vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Aloitin toiminnan yhdistyksessä vuonna 2019. Olin juuri muuttanut Satakunnasta Laitilaan ja ensimmäinen asia, mitä halusin täällä tehdä, oli liittyä paikalliseen eläinsuojelutoimintaan jollain tavalla. Sijaiskotina toimimisesta olin haaveillut jo muutamia vuosia ennen kuin löysin Vakka-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen. Ensimmäisessä vuosikokouksessa kuitenkin päädyin jo hallitukseen ja sitä seuraavana vuonna pääsin puheenjohtajaksi.
Olen tykännyt eniten tässä hommassa ns. kenttätyöstä. Etenkin kissojen loukutukset ja eläinlääkärikäynnit ja sijaiskotina toimiminen ovat olleet ne minun juttuni. On kuitenkin ollut mahtava huomata, että tässä harrastuksessa tai oikeastaan elämäntyylissä, tapaa monenlaisia ihmisiä ja kuulee mielenkiintoisia tarinoitakin. On ollut myös hieno huomata että nämä, etenkin kissojen asiat, koskettavat niin monenlaisia ja montaa ihmistä. Ihmiset tarjoavat apuaan ilomielin ja työstä olemme saaneet paljon kiitosta.
Edelleen 10 vuoden Vsesyn historian jälkeen kissat ovat se suurin huolenaihe. Olen kuitenkin huomannut, että ihmiset vuosi vuodelta ilmoittavat huolistaan eläimiä kohtaan herkemmin. Talteenotettujen kissojen määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Toki tämä on vaatinut vapaaehtoisiltammekin suuremman panoksen. Onneksemme meillä on aktiivisia vapaaehtoisia monella toimialueellamme.
Minä toivon yhdistyksellemme entistä enemmän näkyvyyttä ja toivoisin myös lisää jäseniä yhdistykselle. Sosiaalinen media on tuonut meille jo huimasti näkyvyyttä ja meillä onkin seuraajia jo ympäri Suomen. Sijaiskotikissammekin ovat saaneet uusia kotejakin ympäri Suomen. Olisi hienoa käyttää enemmänkin aikaa vapaaehtoistoimintaa mutta työ haittaa harrastuksia. :) Tätä puuhaa riittää kyllä paljon ja olisi kiva tehdä tätä sen vuoksi enemmän. Tämä työ on kuitenkin mielestäni hyvin palkitsevaa, vaikka välillä on surullisiakin tarinoita kohdattava.
- Jenni Nyberg
